Aivojen ansiota on kaikki tunteet ja ymmärrys itseä, sekä ympäröivää maailmaa kohtaan. Harvoin kuitenkaan oikeasti ymmärretään, miten monimuotoinen ja monimutkainen elin aivot ovat. Ennakkoluuloja ja käsityksiä on paljon ja niistä vain pieni osa on totta, joten tässä artikkelissa käymme lävitse yleisiä uskomuksia ja sitä, ovatko nämä totta ollenkaan!

Aivoista käytetään vain noin 10 %

Ajatus että aivoista käytetään vain 10 % on vahvasti yleiseksi tiedoksi noussut fakta. Tätä kerrotaan tutkimuksissa, kirjoissa ja elokuvissa, mikä tietenkin automaattisesti lisää ajatuksen uskottavuutta. Ei ole tarkkaa tietoa sille, miten tämä ajatus on saanut alkunsa, mutta kyseessä ei suinkaan ole fakta. On totta, että osa aivojen osista toimii tehokkaammin kuin toiset osat, erityisesti tiettyinä hetkinä, mutta suurin osa aivojen sisällöstä ei tietenkään ole turhaa täytettä. Uusien tutkimusten mukaan suurin osa ihmisen aivoista on aktiivisena jatkuvasti ja yhden päivän aikana käytetään usein lähes jokaista aivojen osaa. Tämä ei tarkoita, ettei aivojen tehokkuutta voi parantaa, sillä koko keho on riippuvainen aivojen toiminnasta.

Yksi tärkeä tapa saada aivot toimimaan mahdollisimman tehokkaasti, on syödä hyvin. Tasapainoinen ja terveellinen ruokavalio parantaa kokonaisvaltaista terveyttä ja tietenkin myös aivojen terveyttä. Samalla riski terveysongelmien muodostumiselle vähenee ja esimerkiksi dementian riski pienenee. Aivojen terveyttä edistää esimeriksi E vitamiinia sisältävät hedelmät ja kasvikset, oliiviöljy, antioksidantteja sisältävät ruuat, beta-karotiinia sisältävät hedelmät ja vihannekset, sekä omega 3 rasvahappoja sisältävä ravinto.

Muuten aivojen terveydestä voidaan pitää huolta esimerkiksi fyysisen aktiviteetin kautta ja haastamalla aivojen työskentelyä. Urheileminen auttaa vähentämään lukuisten terveysongelmien syntymistä ja ehkäisemään dementiaa, kun taas shakin, sanaristikoiden ja lukemisen ansiosta voidaan vähentää muistiongelmia. Parhaimmillaan henkistä haastetta saadaan sellaisessa harrastuksessa, johon liittyy myös sosiaalinen puoli, eli esimerkiksi kirjakerho voi olla hyvä vaihtoehto.

Aivoihin ilmestyy ryppyjä, kun otetaan uutta

Kaikki aivot eivät ole ryppyisiä ja suurimmalla osalla eläimistä on hyvin sileät aivot. Poikkeuksena ovat esimerkiksi apinat, norsut, siat, delfiinit ja muutamat muut eläimet, jotka ovat usein älykkäämpien joukossa. Ihmisten aivot ovat kuitenkin paljon ryppyisemmät, kuin muiden eläinten. Tämän takia joskus ajatellaan, että ryppyjä tulee lisää, kun opitaan uusia asioita, mikä ei pidä paikkaansa. Ryppyjä alkaa ilmestymään jo ennen syntymistä ja niiden kehittyminen jatkuu noin 18 kuukauden ikään asti. Ihmisten aivot eivät ole kaikki samanlaisia, vaan eroavaisuuksia on hyvin paljon, kuten vaikka sormenjälkien kanssa. Tietyt yleiset kuviot on kuitenkin hyvin tutkijoiden tiedossa, eikä näihin ole havaittu tulevan isoja muutoksia, oppimisen takia.