Ihmisten aivot ovat monimutkainen elin, jossa on miljoonia hermoja ja biljoonia yhteyksiä. Ne toimivat keskuksena ajatuksille, tunteille ja toiminnoille, eikä kumpikaan aivojen puolista voi toimia ilman toista puolta. Molemmat puolet ovat kuitenkin vastuussa eri asioista, vaikka ne näyttävätkin hyvin samanlaisille. Yhteistyön kautta nämä molemmat puolet muodostavan kokonaisuuden, jossa tietoa voidaan käsitellä eri näkökulmien kautta ja prosessoida sopivalla tavalla.

Aivojen eri osat ovat yhteyksissä toisiinsa hermojen avulla ja mikäli aivot saavat vamman, joka estää aivojen eri osien kommunikoinnin, voidaan silti toimia, mutta tämä aiheuttaa useita ongelmia. Koska aivot järjestävät itseään jatkuvasti uudestaan, se on altis muutokselle, tuli syy tähän sitten fyysisestä tai henkisestä lähteestä. Tutkijoiden tehtävänä onkin tällä hetkellä kartoittaa aivoja ja niiden toimintaa, jotta saadaan selville mitkä osat ovat elintärkeitä perustoimintojen tuottamiseen. Näin saadaan myös tärkeää tietoa sille, kuinka aivojen sairauksia voidaan ehkäistä ja parantaa.

Oikea puoli vs. vasen puoli

Ajatuksena on usein se, että ihmiset käyttävät enemmän oikeaa, tai vasenta, puolta aivoista, eli toinen puoli on vahvempi. Mikäli henkilö on hyvin analyyttinen ajattelussaan, pidetään tätä vasempaa puolta käyttävänä. Jos taas ajatteleminen on luovempaa ja taiteellisempaa, kuvitellaan oikean puolen vaikuttavan enemmän. Teoria perustuu siihen, että aivojen lohkot käyttäytyvät erilaisilla tavoilla ja vasen puoli on huomattavasti analyyttisempi, järjestelmällisempi ja sanallisempi, kuin oikea puoli. Tätä voidaan kutsua myös digitaaliseksi puoleksi, jossa lukeminen, kirjoittaminen ja tekniset taidot ovat vahvoilla. Matematiikka, faktat, logiikka ja lineaarinen ajattelu tapahtuu suurimmaksi osaksi aivojen vasemmalla puolella. Oikea puoli on taas huomattavasti visuaalisempi ja intuitiivisempi puoli, jolla on kyky tuoda luovuutta esille ja olla vähemmän järjestelmällinen. Tähän liitetään myös taiteellinen puoli, mielikuvitus ja sanattomat merkit.

Ajatus siitä, että toinen puoli olisi toista vahvempi, on kuitenkin hiukan vanhentunut käsitys. Mittavissa tutkimuksissa ei löydetty minkäänlaisia todisteita sille, että ihmisten aivot suosisivat toista puolta enemmän, kuten on esimerkiksi vasemman ja oikean käden käytön tapauksessa. Hermot tai solut eivät ole sen paremmin kehittyneet kummallakaan puolella, vaikka henkilö olisi loogisempi, tai vaihtoehtoisesti luovempi. Kun esimerkiksi tuotetaan luovaa, tai loogista, toimintoa, molemmat aivopuoliskot tekevät tehtävänsä. Vasen puoli voi auttaa luomaan kieltä, mutta oikea puoli auttaa tulkitsemaan sävyä ja sisältöä, jolloin ainoastaan yhdessä saadaan ymmärrettyä kokemus kunnolla. Samalla tavalla vasen puoli tulee suorittamaan matemaattisia yhtälöitä, mutta oikea puoli puolestaan tuottaa vertailua ja arvioita. Ei siis kannata uskoa, että oman persoonan ominaisuudet, mieltymykset, tai vaikka oppimistyyli, kertoisi kumpi aivojen puolista on vahvempi.

Aivot ovat siis erilaiset molemmilla puolilla ja aivojen eri alueet vastaavat eri tehtävistä. Joidenkin tehtävien tarkat alueet voivat kuitenkin vaihdella myös yksilön mukaan!