Palapeli, mikä se on?
Mikä on palapeli? Se on peli, jonka tarkoituksena on koota pieniin palasiin hajotettu kuva kokonaiseksi kuvaksi. Palat ovat pieniä tavallisesti ja ne sopivat yhteen saumattomasti, kun oikea pala löytyy. Yhdessä palassa on pieni osa kokonaiskuvasta. Palapelin tekijä päättelee kuvasta, mitkä palaset kuuluvat yhteen ja ovat lähekkäisiä paloja. Suosittuja palapelien kuvia ovat yleensä maisemakuvat ja kuvat rakennuksista. Valmis palapeli muodostaa kokonaisen ja yhtenäisen kuvan, jonka aiheena voi olla vaikkapa naamiaiset tai tanssiaiset tai jokin muu tapahtuma. Kun palapelissä on maisemakuva, pitää palapelin tekijän katsoa tarkkaan kuvan värejä ja kuvioita ja verrata niitä paloihin, joita hän yhdistelee kuvaksi.
Historiaa
Palapeli on vanha peli ja niitä on tehty jo 1700-luvulla. Perinteiset ja vanhat palapelit valmistettiin puusta. Puulle maalattiin kuva. Kuvan alustan piti olla tasainen ja suhteellisen ohut. Sitten kuva leikattiin palasiksi ja palat sekoitettiin. Nyt peli olikin valmis koottavaksi takaisin yhtenäiseksi kuvaksi. Ensimmäisen palapelin valmisti lontoolainen kartantekijä John Spilsbury vuonna 1760. Nykyään palapelit valmistetaan pahvista ja pahville liimataan suurennettu valokuva tai muu kuva. Liimauksen jälkeen pahvi leikataan palasiksi. Palapelin voi koota yksin tai sitten muutaman hengen ryhmissä. Palapelin kokoaminen vaatii suurta kärsivällisyyttä ja keskittymiskykyä kokoajaltaan. Kun kuvaa kokoaa, niin ajantaju häviää keskittyessä tehtävään. Aivot saavat todella työtä, kun paloja ryhtyy hahmottamaan kokonaiskuvaan. Tämä on hyvä harrastus ja työn tulokset näkyvät konkreettisesti, kun kuva alkaa hahmottua kokonaiseksi kuvaksi.
Eri tyyppisiä palapelejä
Palapeli on mukava antaa lahjaksi. Palapelien suosio on säilynyt kaikenlaisten digitaalisten pelien rinnalla. Palapelejä on erilaisia eri-ikäisille pelaajille. Kaikkein nuorimmat pelaajat, eli lapset, kokoavat palapelejä nuppien avulla. Kaikissa paloissa on nupit, joista ne voi asetella paikoilleen. Tavallisesti kullekin palalle on oma kolo. Palapeleissä voi olla myös taustalevyt ja levyssä on myöskin kehykset, että palapeli pysyy koossa. Näin palat eivät ihan kosketa toisiaan. Tämä tarkoittaa, että lasten on helpompi koota palapeliä. Lasten hahmotuskyky ja motoriikka eivät ole kehittyneet vielä riittävästi monimutkaisten palojen kokoamiseen. Näissä lapsille tarkoitetuissa kehys- ja nuppipalapeleissä ei ole kuin kaksi tai enintään neljä palaa. Kehyspalapelejä on helppo säilyttää, koska ne vaativat vähän säilytystilaa ja palapelit voi pinota päällekkäin säilyttämistä
varten.
Muotopalapelit ovat sellaisia pelejä, joiden muoto noudattaa palapelin kuvan muotoja. Palapeli ei ole silloin suorakaiteen muotoinen. Jättipalapelit ovat poikkeuksellisen suuria ja palojen yksittäiskokokin on silloin suuri ja voi olla jopa 10 cm x 10 cm. Tavanomainen palapeli on suorakaiteen muotoinen. Peli on pakattu pahvilaatikkoon. Kun peliä kootaan, palat lukittuvat toisiinsa tiiviisti.
Erilaisia vaativuusasteita
Palapelien vaikeusastetta voi nostaa palojen määrällä. Tavallisissa palapeleissä on 500, 750 tai 1000 palaa. Suurempiakin palapelejä on tietysti olemassa. Nämä haastavat palapelit ovat tarkoitettuja aikuisille. Lasten palapeleissä paloja on yleensä noin 10-100 palaa. Jos kokoaja haluaa lisätä palapelin vaikeusastetta, voi hän ottaa ratkaistavakseen kaksipuolisen palapelin. Näin kokoaja ei voi tietää miten päin palat tulevat valmiiseen kuvaan. On myöskin olemassa pallopalapelejä ja kolmiulotteisia palapelejä. Nämä pelit on yleensä koottava sovitussa järjestyksessä. Palat eivät sovi paikoilleen, jos toisia paloja on laitettu liikaa. Palapeleille on omia ohjelmia, joita voi pelata omalla koneella itsenäisesti.